Minä en mennyt elokuviin!
Syitä on monia, mutta ehkä päällimmäisenä koen sen, että elokuva, jota olin menossa katsomaan, ei ole sieltä iloisemmasta päästä. Tällä hetkellä tuntuu meinaan taas siltä, että paikalla olisi leffa, joka ei saa itkemään tai masentumaan.
Tässä siis myös kiteytettynä syitä, miksi jotkut uppoavat enemmän ja jotkut vähemmän. Se on niiiiin omasta tunnetilasta myös kiinni. Ainakin minulla, joka katsoo leffoja aina tunteella, ei järjellä.
Pohdin kuitenkin viikonloppuna viimeaikaista elokuvasaldoa ja jouduin toteamaan, että ns. osuneesta ja uponneesta leffasta on kulunut liian kauan aikaa. Viimeinen hyvä leffa on ollut Polanskin Ghoswriter ja viimeinen leffa, joka on jäänyt oikeasti mieleen kummittelemaan oli The Road.
Oli miten oli, minä haluan säilyttää iloni ja intohimoni elokuvaa kohtaan, enkä mene väkisin teatterin jos tunne on, että tänään ei kannata.
Tässä vielä jotakin mitä odottaa taas suurella mielenkiinnolla, koska joka tapauksessa rakastan elokuvaa ja haluan kuulla miten nämä kymmenen suurta siitä ajattelevat...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti