lauantai 21. marraskuuta 2009

POHDINTOJA HÄMÄRÄN RAJAMAILTA

Koska tässä on tullut taas tarkastettua parikin kerrassaan kökköä tekelettä, kuten edellisissä postauksessa teilaamani teokset, huomasin pohtivani, tarkoittaako iso budjetti väistämättä elokuvassa sisällön puutosta? Krapulassa tulin katsoneeksi pätkän matkaa myös G.I Joeta (myönnän, kävin tämänkin katsomassa teatterissa, koska omaan heikon kohdan fantasia-actioneille) vain todetakseni kuinka kertakaikkisen huono elokuva sekin on. Aloin itseasiassa miettiä kuinka monta suuren budjetin elokuvaa edes tulee mieleen, jotka toimisivat myös sisältönsä puolesta? Luc Bessonin Fifth Element on erinomainen, Jacksonin sormustrilogiasta puhumattakaan. Kyllähän se Titanicin toimi, vaikka ei sen nyt lähtemätöntä vaikutusta meikäläiseen tehnyt. Siinäpä se. What else is there?

Talouslehti Forbeshan julkaisi männäviikolla mielenkiintoisen listan näyttelijöistä, joiden elokuvat ovat tuottaneet kaikkein vähiten suhteessa elokuvan budjettiin. Eli lippuluukulla kerätyt ansiot korreloidaan elokuvan tekoon käytettyyn summaan. Kärkisijalla keikkui slap stick- ja kreisikomedioilla tähteyteen noussut Will Farell. Henkilökohtaisesti miehen repertuaari ei voisi vähempää kyllä vedota. Toisaalta listan toisessa ääripäässä eli nimenomaan näyttelijä, jonka elokuvat ovat tuottaneet eniten, on Shia LaBeouf. Nuoren herran elokuvat ovat taas ollet nimenomaan megabudjetin pätkiä, joissa sisältöä on ohuelti, jos ollenkaan. Eli tortta på tortta. Tarinaa ei saa rahalla, eikä näyttelijä tee elokuvaa :) Omasta DVD-hyllystä löytyy kyllä Transformersien ensimmäinen osa, koska autorobotit tekivät 7 vuotiaaseen Saaraan lähtemättömän vaikutuksen ja sen vielä osti sisältöpuutoksineen kaikkineen ihan mielellään. Mutta se kakkososa... *huokaus*

Mitäköhän sitä seuraavaksi katsoisi. Jotain sisältörikasta, dramaturgisesti toimivaa, tarinaltaan uskottavaa ja näyttelijäsuorituksiltaan onnistunutta kiitos. Hetkellinen ei kiitos huonoille elokuville, jos saan pyytää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti